Etivisu

Kaalee soi ry on vuonna 2012 rekisteröity yhdistys, jonka tavoitteena on tukea Suomen romanien perinnelaulujen eli kaaleen laulujen säilymistä maassamme. Suomen valtaväestö tietää valitettavan vähän kaaleen lauluista, joten pyrimme myös tekemään tätä perinnettä tunnetuksi Suomessa. Olemme havainneet, että nykyajan musiikintutkijat ovat maassamme todella kansallisesti orientoituneita sekä haluttomia selvittämään romanien etnisen vähemmistön musiikkiperinteen tilaa. Tästä syystä olemme alkaneet tutkia ja arkistoida tätä perinnettä itse sekä avaamaan perinnettä myös aikaisempaa enemmän romaniyhteisön ulkopuoliselle väestönosalle.

Järjestämme muunmuassa vuosittaisen romanimusiikin festivaalin Vantaalla heinäkuun ensimmäisenä lauantaina. Romanimusiikin festivaali on oiva tilaisuus tutustua tähän kiehtovaan musiikkityyliin sekä romanikulttuuriin. Toivomme, että tämä osaltaan hälventäisi ennakkoluuloja romanien ja valtaväestön välillä ja madaltaisi kynnystä tehdä yhteistyötä ja toimia yhteistyössä.

Tällä hetkellä yhteiskunnassamme vallitsee valitettavasti selkeä vastakkainasettelu romanien ja valtaväestön välillä ja ennakkoluuloja esiintyy puolin ja toisin. Pyrimme osaltamme hälventämään näitä ennakkoluuloja musiikin keinoin ja musiikin kautta. Vuonna 2016 Romanimusiikin festivaali järjestetään 2.7.2016 kello 12-20 Vantaan seuraintalon musiikkilavalla. Luvassa on monia kuuluisia esiintyjiä niin Suomesta kuin ulkomailtakin! Lipunmyynti tapahtumaan alkaa 1.6.2016 ja lippuja voi tiedustella yhdistyksemme puheenjohtajalta, varapuheenjohtajalta sekä sihteeriltä etukäteen. Lippuja voi ostaa myös lippuluukulta tapahtumapäivänä 2.7.2016 alkaen kello 11.00. Tapahtuman tuotto käytetään yhdistyksemme toiminnan tukemiseen. Tervetuloa mukaan!

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii kaudella 1.1.-31.12.2016 Kaarlo Mattila, varapuheenjohtajana Manne Malminen ja sihteerinä Aune Laaksonen. Voit soittaa puheenjohtaja Kaarlo Mattilalle arkisin kello 12-18 välisenä aikana numeroon +358 43234567. Varapuheenjohtaja Manne Malmisen tavoitat puhelimitse arkisin kello 15-18 välisenä aikana numerosta +358 5434567 ja yhdistyksen sihteerin Aune Laaksosen numerosta +358 98767890876 arkisin kello 9-12 välisenä aikana. Yhdistyksen hallituksen jäsenet kertovat mielellään lisää yhdistyksen toiminnasta sekä romanimusiikista. Voit laittaa hallituksen jäsenille myös sähköpostia; sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kaalee_soi.fi .

Historiaa

Romanien alkuperäisestä kotimaasta on esitetty useita arvioita; osa tutkijoista on sitä mieltä, että romanit olisivat alunperin kotoisin Punjabin maakunnasta, joka sijaitsee Intian luoteisosassa, osa tutkijoista taas on sitä mieltä, että romanit ovat kotoisin Bysantin alueelta ja osa ehdottaa heidän alkuperäiseksi kotimaakseen Kreikkaa. Se kuitenkin tiedetään tarkasti, että mustalaisiksi nimitetyt ihmiset levisivät 1300-1400 –luvuilla Balkanin alueelle ja tämän jälkeen nykyisten Unkarin ja Romanian alueille.
Suomeen romanit ovat saapuneet todennäköisesti 1500-luvun puolivälissä, mikä selviää esimerkiksi Turun linnan vankiluetteloista. Romanit saapuivat alussa Suomeen ilmeisesti pääosin Ruotsista, mutta myöhemmin heitä saapui maahamme myös Venäjältä ja Baltiasta.

1700-luvun Suomessa romanit jäivät säätyjaon ulkopuolelle muiden tilattomien kanssa. Romanimiehiä palveli erittäin paljon sotilaina. 1960-luvun aikaisempaa liberalistisemmassa hengessä myös suhtautuminen romaneihin muuttui. Kun autoja alettiin käyttää yhä enenevässä määrin hevosten tilalla ja kerjäämiseen alettiin suhtautua aikaisempaa tiukemmin, ajautui suuri osa romaniväestöstä suurimpiin asutuskeskuksiin. Nykyisin Suomessa asuu suurin romaniväestö koko pohjoismaissa; romaneita asuu maassamme noin 10 000. Ruotsissa asuu tämän lisäksi noin 3 000 Suomen romania.

Sävelmät

Romanien perinnesävelmät koostuvat laajasta valikoimasta rekilaulukerrostumia sekä romanssilaulukerrostumia. Näiden kerrostumien esikuvat juontavat juurensa sekä Suomeen että sen lähialueille. Näin on laita ympäri maailman seuduilla, joilla romanit asuvat; romanimusiikki on siis esitystavaltaan tyypillistä romanimusiikkia, mutta se omaksuu kaikkialla piirteitä ympäröivän valtakulttuurin musiikista.

Suomessa romanimusiikki on ottanut vaikutteita melodioihinsa suomalaisista kansansävelmistä, joissa esiintyy kaksi- sekä nelisäkeisiä rekimetrisiä lauluja. Romanilaulujen säerakenne on useimmiten ABB`A`-muotoa tai ABCA`-muotoa. Näissä rekilauluissa yhdistetään tekstin seitseniskualaisuus melodian kahdeksaniskualaisuuteen, mikä on tyypillistä rekilauluille. Romanisävelmät kulkevat luonnollisessa mollissa ja ne perustuvat säeparin kertaukseen. Voit lukea lisää romanimusiikista sivulta ”Soinnutus ja säestystavat”.

Sponsors 2016

Hedelmapelit casinohuone
casino bonukset24 talletusbonus
Casinopelit blackjack
Ilmaista pelirahaa veikkausvihjeet
ilmaiskierroksia247 anna casino